Maitoinen keskiviikko

Melko hidasta hommaa tuo alustan kokoaminen lappusista. Josko huomenna saisin sen valmiiksi, niin voisi sitten alkaa tekemään taas jotain oikein kivaa. Tosin eipä täällä etelässä luntakaan ole ja huomiseksi on luvattu plussaa, joten se siitä pulkkailusta tältä erää.

Sain tänään valmiiksi takkini korjauksen. Siitä oli ratkennut tasku ja aina kun sinne jotain laittoi niin humps vaan tavarat olivat takin helmassa. Huomasin, että melkein kaikki vuorisaumatkin olivat kulahtaneet, joten nekin tuli kursittua kasaan.

Tänään harjoiteltiin nokkamukista juontia Jaakon kanssa. Lopputulos oli se, että koko keittiö ja molempien vaatteet olivat maidossa. Yritä siinä nyt sitten pitää pokkaa ja auttaa toista juomaan, kun lapsi heiluttaa nokkamukia ja maito lentää siitä kaaressa pitkin poikin. Kaikkein hauskinta oli Jaakon ilme, kun hän sai maitoa omaan päähänsä...

Mitenköhän pahaksi Jaakon eroahdistus oikein yltyy, kun joka päivä viihtyy yhä vähemmän yksinään leikkimässä ja sylissä pitäisi olla koko ajan. Yritä siinä nyt sitten tehdä jotain kotihommia käsitöistä puhumattakaan. Pitää ottaa kantoliina taas avuksi. On kyllä ollut hintansa arvoinen hankinta.

Kauppoihin on tulossa (elleivät ole jo tulleet?) neliraitaiset Wool ja 7-veljestä. Ne on melkein pakko saada...mitäköhän niistäkin tekisi?

Paikallisessa K-supermarketissa oli Marianne Snackeseja. Tokihan niitä oli maistettava, mutta minun makuuni olivat vähän turhan piparminttuisia. Ja miksi niihinkin pitää tunkea riisimuroja? Höh.