Ilon aiheita

Tautien kiertokulku ei näytä loppuvan perheessämme millään. Ensin tuli siis Joonas rajuun flunssaan ja saipa sitten korvatuleduksenkin. Kiukkuisuutta ja risaisia öitä ei myöskään helpottanut alhaalta puskevat kulmahampaat. Pari päivää antibioottikuurin aloittamisen jälkeen yöt rauhoittuivat vaihteeksi merkittävästi, jopa niin että aamulla ei ollut ihan puolikuollut olo. Kun Joonas alkoi paranemaan niin minä tulin kipeäksi. En tosin pahasti mutta lauantaina ihmettelin kun silmiä jatkuvasti kutitti ja illalla syy oli selvä - silmätulehdus. Niin kuin Joonaksellakin. Oli aika huisi yö, kun silmä muurautui pariin otteeseen niin umpeen rähmästä ettei silmää saanut ollenkaan auki. Sunnuntaina oli lääkärireissu edessä ja siitä se sitten alkoi helpottamaan. Ja mikä parasta nyt on loma, joten ei tarvitse edes stressata siitä, että tippoja pitää laittaa sekä minulle että Joonakselle valveillaoloaikana liki tunnin-kahden välein.

Lomalla olemme jatkaneet miehen kanssa sitä perinnettä mikä meillä on aina viikonloppuisinkin. Joka toinen aamu toinen herää silloin kun muksutkin ja toinen saa sitten nukkua pidempään. Ja päiväunille mennään koko sakki, tai ainakin levätään.

Toissapäivänä sain yhden ikuisuusprojektin valmiiksi, itse suunnittelemani liivin nimittäin. Lankana on kauan sitten Prismasta hamstrattua tumman luumun väristä Woolia, puikot 3 ja resoreissa 2,5. Silmukkamäärät laskin koetilkun perusteella ja liivin ympärysmitan otin toisesta liivistä. Liivi joustaa mukavasti, koska etuosa on tehty Nancy Bushin simpukka-mallineuleella (Knitting vintage socks - kirjasta). Resoreissa oikeat silmukat on tehty kiertäen. Jos joskus teen vielä tuota mallineuletta niin kokeilen siinäkin paikoin kierrettyjä silmukoita. Liivin kaikki haasteet alkoivat kädenteiden aloituksen jälkeen. Ensimmäinen oli kuinka tehdä oikealla ja nurjalla lisäykset ja vähennykset niin että aina tulee oikean näköistä. Mitään huilikerroksia mallineuleessa ei juuri ole. Toinen vähän enemmän ajattelua vaatinut asia oli kaula-aukko. Siinä sovelsin Hanna Jaacksin kirjan ohjeita. Ongelma siinä oli, että koko ajan piti laskea kuinka monta silmukkaa oli puikoilla ettei vaan silmukoita hävinnyt tai tullut lisää. Läheltä katsoessa huomaa hyvin, että käsiala ei yläosassa ole ihan yhtä tasaista kuin alaosassa em. syistä johtuen, mutta mitäpä tuosta. Olen aika ylpeä siitä silti!


Toinen ilonaihe kolahti eilen postilaatikkoon, nimittäin talven IK. Kyllä sitäkin ehdin jo odottelemaan. Ensi vilkaisulta lehdestä ei mitään "pakko tehdä ohjetta" pompannut esiin, mielenkiintoisia juttuja siinä oli kylläkin. Pitää tutustua tarkemmin. Jokasivuisista mainoksista en pidä lainkaan, minusta ne ovat häiritseviä.

Joululahjani tiedän etukäteen. Saan unta. Hotellissa. Yhden yön. Ja päälle päätteeksi runsaan aamiaisen :) Hip hei!

Iloista ja Rauhallista Joulua kaikille!

Kun saisi joskus nukkua

On päiviä, viikkoja kun yöelämä menee ihan omia kuvioitaan. Toisaalta illalla, kun on rauha maassa ei malta mennä klo 20 nukkumaan. Pitää muka aina laittaa pyykkiä, tiskejä, ruokaa seuraavalle päivälle jne, jotta seuraava päivä sujuisi mukavasti. Seuraus: ei pääse ajoissa nukkumaan ja yöllä valvotaan kuitenkin saman verran kuin päivälläkin. Parhaimmillaan olen nukkunut yhden yön aikana kolmessa eri paikassa, useamman kerran heräten jokaisessa. Pää on tyhjä, mitään ei jaksa muistaa. Ja töissä pitäisi olla skarppina. Illalla se kostautuu niin, että puhun mitä sattuu ja nukun kaikki junamatkat niin sikeästi että kanssamatkustajien pitää herätellä, mikä on noloa! Pinna on piukalla ja huomaan ärähteleväni vähän turhankin helposti. Tosin myös lepyn nopeasti. Rintaan sattuu, oksettaa ja ruoka eikä suklaakaan maistu. Ja ei, en ole raskaana. Yliväsynyt vain. Olen kehittänyt oman väsymysmittariston itselleni:

- Ei ollenkaan väsynyt = Ai mitä se on? Joku muinainen muistikuva.
- Vähän väsynyt = Jaksan harrastaa jonkin verran liikuntaa ja kiinnittää ruoan laatuun huomiota.
- Väsynyt = Kävelen junalta kotiin, joskus jopa junalta töihin. Muuten en jaksa liikkua ja suklaa maistuu joka päivä, ainakin vähän. Perusolotilani.
- Hyvin väsynyt = kävelen junalta kotiin. En jaksa edes ajatella liikkumista. Ruoka ei oikein maistu. Suusta tulee kummallisia, hassujakin lauseita. Esim. "Syö käsillä", kun piti olla "Syö lusikalla" jne.
- Yliväsynyt = Harkitsen taksin ottamista kotiin junalta (matkaa n. 1 km). Ei maistu ruoka, ei suklaa. Tulee rytmihäiriöitä ja kahvikaan ei auta. Mahaan vain sattuu. Oksettaa. Itkettää. Hormoonit ihan sekaisin.

Jotain positiivista: paino putoaa, kun on väsynyt.

Viimeisen 3 viikon aikana en ole saanut tehtyä kuin puolikkaan sukan varren. Ja senkin tällä viikolla kun Jaakko oli kipeänä 5 päivää putkeen ja oli poissa päiväkodista. Ja nyt on Joonaksen vuoro olla kipeä.

Viikon vinkki: Jos ei jaksa pestä ikkunoita jouluksi, niin kannattaa vaikka maalata ikkunaan kiva kuva/maisema sormiväreillä. Ei haittaa yhtään, että ikkuna ei ole superkirkas. Ja lapset tykkäävät auttaa. Joulun jälkeen ikkunat tulee nopeasti pestyä, kun ei niitä tonttuja iän kaiken jaksa katsella.

Tänäkin vuonna joudun perääntymään joululahjasuunnitelmistani. En vain ehdi ja jaksa tehdä kaikkea mitä olin suunnitellut. Ja aloitin sentään hyvissä ajoin.