keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Kun saisi joskus nukkua

On päiviä, viikkoja kun yöelämä menee ihan omia kuvioitaan. Toisaalta illalla, kun on rauha maassa ei malta mennä klo 20 nukkumaan. Pitää muka aina laittaa pyykkiä, tiskejä, ruokaa seuraavalle päivälle jne, jotta seuraava päivä sujuisi mukavasti. Seuraus: ei pääse ajoissa nukkumaan ja yöllä valvotaan kuitenkin saman verran kuin päivälläkin. Parhaimmillaan olen nukkunut yhden yön aikana kolmessa eri paikassa, useamman kerran heräten jokaisessa. Pää on tyhjä, mitään ei jaksa muistaa. Ja töissä pitäisi olla skarppina. Illalla se kostautuu niin, että puhun mitä sattuu ja nukun kaikki junamatkat niin sikeästi että kanssamatkustajien pitää herätellä, mikä on noloa! Pinna on piukalla ja huomaan ärähteleväni vähän turhankin helposti. Tosin myös lepyn nopeasti. Rintaan sattuu, oksettaa ja ruoka eikä suklaakaan maistu. Ja ei, en ole raskaana. Yliväsynyt vain. Olen kehittänyt oman väsymysmittariston itselleni:

- Ei ollenkaan väsynyt = Ai mitä se on? Joku muinainen muistikuva.
- Vähän väsynyt = Jaksan harrastaa jonkin verran liikuntaa ja kiinnittää ruoan laatuun huomiota.
- Väsynyt = Kävelen junalta kotiin, joskus jopa junalta töihin. Muuten en jaksa liikkua ja suklaa maistuu joka päivä, ainakin vähän. Perusolotilani.
- Hyvin väsynyt = kävelen junalta kotiin. En jaksa edes ajatella liikkumista. Ruoka ei oikein maistu. Suusta tulee kummallisia, hassujakin lauseita. Esim. "Syö käsillä", kun piti olla "Syö lusikalla" jne.
- Yliväsynyt = Harkitsen taksin ottamista kotiin junalta (matkaa n. 1 km). Ei maistu ruoka, ei suklaa. Tulee rytmihäiriöitä ja kahvikaan ei auta. Mahaan vain sattuu. Oksettaa. Itkettää. Hormoonit ihan sekaisin.

Jotain positiivista: paino putoaa, kun on väsynyt.

Viimeisen 3 viikon aikana en ole saanut tehtyä kuin puolikkaan sukan varren. Ja senkin tällä viikolla kun Jaakko oli kipeänä 5 päivää putkeen ja oli poissa päiväkodista. Ja nyt on Joonaksen vuoro olla kipeä.

Viikon vinkki: Jos ei jaksa pestä ikkunoita jouluksi, niin kannattaa vaikka maalata ikkunaan kiva kuva/maisema sormiväreillä. Ei haittaa yhtään, että ikkuna ei ole superkirkas. Ja lapset tykkäävät auttaa. Joulun jälkeen ikkunat tulee nopeasti pestyä, kun ei niitä tonttuja iän kaiken jaksa katsella.

Tänäkin vuonna joudun perääntymään joululahjasuunnitelmistani. En vain ehdi ja jaksa tehdä kaikkea mitä olin suunnitellut. Ja aloitin sentään hyvissä ajoin.

3 Comments:

Anonymous Mari said...

Kannattaisi käväistä työterveyslääkärille juttelemassa. Itse olen ollut kahdesti burn outin vuoksi tosi pitkillä sairaslomilla, ja niistä toipuminen kestää pitkään. Monesti tuo liiallinen väsymys tai sitten ylikierroksilla käyminen (= ei pysty nukkumaan) on merkki siitä, että kaikki ei oo ihan kunnossa. Siis oikeasti, itseään ei kannata uuvuttaa loppuun, koska sinä itse olet tärkeintä, mitä sinulla on. Ja myös lapsillesi olet tärkein. Ehkä jostain asioista kannattaisi hellittää ja antaa aikaa itselle, levolle, harrastuksille, perheelle. Ja puhun omasta kokemuksesta! Tässä on tullut laitettua viime vuosina asiat uudelleen tärkeysjärjestykseen, kun keho teki stopin eikä ollut enää vaihtoehtoa muuta kuin järjestää asiat uudelleen (esim. itselläni työ ei ole edes 10 tärkeimmän asian joukossa eikä joku joulu edes miljoonan tärkeimmän joukossa). Toivottavasti sinulle ei käy niin, ja sitä varten kannattaa hakea apua ajoissa!

4:54 ip.  
Anonymous Kyllä tiedät said...

Asiaa tuo Marin kirjoitus. Hanna, ei Sun tarvi olla täydellinen, kukaan ei ole. Eikä kaikesta tarvitse tietää kaikkea. Ja kato mua, näät, mitä se perfektionismi tekee! Työuupumus + masennus = sairasloma ja lääkkeet, yli vuosi aliteholla, vaikka lääkkeistä jo pääsikin.

Hellitä siis ajoissa!

Sä tarvitset nukahtamislääkettä tai muuta vastaavaa, että saat unen ajoissa ja nukut kans. Ja kotona selitätte lapsille, että äiti on kipee ja äitin täytyy mennä nukkumaan ja lasten olla hissuksiin. Kyllä lapsen sen ymmärtää. Helpommin varmaan kuin sen, että äitiä väsyttää. Tai ota vaikka hotellista huone, jossa nukut edes sen yhden yön rauhassa iltakuudesta tai -seitsemästä aamukahdeksaan! ...Ja Sun tapauksessa painon ei tarttis kyllä yhtään pudota. Sua ei pian näe, kun kutistut entisestään.

10:19 ap.  
Anonymous Mari said...

Rauhallista joulun aikaa sinulle! Toivottavasti voit jo paremmin!

6:41 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home