Toisenlaiset käsityökalut

Viikko sitten juhlittiin lasten vaarin ja isomummon synttäreitä. Aina on yhtä vaikeaa keksiä, mitä antaa ihmiselle jolla on jo kaikkea. Tällä kertaa päätimme tehdä koko perheen voimin lahjat itse. Vaari sai 50v lahjaksi valkoisen t-paidan, johon painettiin molempien lasten käsien kuvat valkoista ja sinistä tekstiiliväriä summittaisesti sekoittamalla niin että kuvista tuli vähän elävämpi pintaiset. Jaakon kanssa ei ollut mitään ihmettelemistä, mutta tuo Joonas oli sitten ihan oma tapauksensa :) Kädet saa paidasta juuri tunnistettua, jos osaa katsoa. Mies piti Joonasta sylissä ja minä kastoin kädet väriin ja painoin sitten kankaaseen. En vain osannut heti ottaa sitä huomioon, että Joonas nappasikin paidasta kunnon kahmaisun eikä nätisti painanut käsiä kankaaseen.... Ihan kiva paidasta tuli silti ja näyttää väri hyvin kestävän pesuakin. Isomummo sai samanlailla toteutetun valkoisen tyynyliinan ja oli siitä kovin mielissään.

Kun väriä jäi jäljelle ja Jaakko halusi siitä vielä jotain tehdä, niin hain kaapista edellisessä postauksessa mainitsemani jämäkangaspaidan. Paidassa on suuri hai ja värin Jaakko levitteli siveltimellä väriä hyvin hartaasti. Minä sain kunnian laittaa haille silmät ja hampaat. Minusta paita on paljon hienompi kuin ilman kuvaa. Tekstiiliväri oli muuten Tiimarista ja sitä voi käyttää turvallisesti lasten kanssa.


Tällä viikolla aloitettiin kylpyhuoneen purkutyöt. Ensin mies ja appiukko purkivat kaikki puuosat (saunan kokonaan, pesuhuoneen katon ja pukuhuoneen puolipanelin ja listat). Illalla mies nakkasi vielä saunasta vanhat villat pois. Tänään iltapäivällä kun muut ihmiset aloittelivat juhannusjuhlia niin mitä me teimme? No aloimme heilua sorkkarautojen kanssa! Tiukka ote ja sitten vaan pamautettiin olan takaa niin että laatat lentelivät ja kipsilevy meni hajalle.

Oikeasti vasta maanantaina piti vaarin ja miehen tehdä tätä, mutta kun ei maltettu olla tekemättä mitään. Rehellisesti voin sanoa, että tuli niin hiki että pisarat vaan vierivät pitkin otsaa ja selkää. Kolmisen tuntia hommia ja seinät olivat melko paljaat kiviseinää lukuunottamatta. Vain yhteen nurkkaan jäi kipsilevyseinää purkamatta, koska minä ja mies ei saatu pesukonetornia kaksin sujuvasti liikuteltua. Ja Joonas nukkui melkein koko ajan välittämättä mistään. Jaakko oli alkuun apuna siivoamassa kipsilevyn paloja, mutta melko pian remonttitouhut vaihtuivat Puuha-Peten katseluun. Ja hyvä oli, ei tarvinnut pelätä terävien laattojen osuvan Jaakkoa päin ja me saimme vähän tehokkaammin huitoa.

Ennen.



Nyt.




Jos emme olisi alkaneet seinien hajotushommiin, ei varmaan koskaan olisi tullut mieleen lähteä uimaan. Nyt tuli, kun ei ollut mitään suihkupaikkaa ja hiki oli kauhea eikä mikään uimahallikaan ollut auki. Jaakkoa ei tarvinnut kahta kertaa pyytää ja mieskin puki kuuliaisesti simmarit jalkaansa. Minä ja Jaakko paineltiin ennakkoluulottomasti jotakuinkin 15 asteiseen Rusutjärveen ja mies jäi rannalle. Joonas nukkui tämänkin huvin ohi. Hyvä tovi vietettiin Jaakon kanssa järvessä peuhatessa eikä se vesi enää niin kylmältä tuntunut. Niin tuli talviturkki heitettyä nurkkaan, johan se ehti pari vuotta olla. Viime vuonna kun ei tullut ison mahan kanssa kertaakaan uitua. Kotona pieni uimari hörppäsi lämmintä kaakaota ja meni nukkumaan.

Kaiken puolin hauska juhannusaatto!