Mitä sitä kävelykärryllä tekee...

...kun on laatikko*. Kun minulla ei ole mitään valmista näyttää käsitöitten saralta, niin kerrotaan sitten lapsista. Joonas keksi tänään illalla, että laatikolla voi tehdä muutakin kuin vain seistä vieressä. Paljaalla parketilla se luistaa mukavasti ja sen kanssa voi KÄVELLÄ. Nyt ei puhuta muutamasta askeleesta vaan metritolkulla työnnetystä laatikosta. Yhä uudelleen ja uudelleen. Ja kun kävelyharjoitus on ohi, niin tokihan sitä voi kiivetä laatikon päälle.


Arvata saattaa että Joonaksen pää kolisee joka toinen minuutti. Ikääkin on jo hurjat 7 kk, 1 päivä ja jokunen tunti. Koko ajan saa olla silmät selässä ettei käy pahempia vahinkoja. Valehtelematta käyn nappaamassa hänet sata kertaa päivässä johtoihin ja lampunjalkaan kiinni pyrkimästä. Jaakkokin huutaa monta kertaa pävässä: Joonas Ei johtoihin!

* Kävin tänään ostamassa uuden kahvinkeittimen kun vanha sanoi sopimuksen irti. Se saattoi sammua ihan milloin vain. Ja minä en aamulla käynnisty ilman kahvia.

Kiitoksia kaikille kommenteista! Ne ilahduttavat aina päivääni. Tunnustan olevani aika laiska kommentoimaan kenenkään tekstejä vaikka mielessä olisikin, siksi pidänkin saamiani kommentteja erityisessä arvossa.