Jotain uutta, jotain vanhaa

Viikonloppuna oli neljät syntymäpäivät, joista kolmet oli sentään samassa paikassa. Autolla ajeltiin pitkin poikin ja Autot-äänikirjan osaan varmaan jo ulkoa, sen verran ahkeraan sitä kuunneltiin. Viimeisimmät synttärit olivat yhden kummityttömme, joka täytti 2 vuotta. Lahjaa olin alkanut tekemään kaukaa viisaasti monta kuukautta sitten. Välissä ehdin tehdä yhtä sun toista ja oli kaikki remontit ja kaikkea muutakin välissä. Loppu hyvin kaikki hyvin liivihame ehti valmiiksi n. viikkoa ennen h-hetkeä.

Silmukkamääriä otin Suuresta Käsityölehdestä, mutta alun jälkeen purin tekeleen heti alkuunsa ja vähensin 30 silmukkaa. Sitten kaivelin jonkun Ottobren ja liivihameen kaavan mukaan pistelin menemään. Hiha- ja kaula-aukkokavennukset otin taas SK:sta kahden koon välistä. Kuulemma hamosesta tuli sopiva. En ole varmaan mitään purkanut ikinä näin monta kertaa. Mieskin totesi yhteen väliin, että etkö sä muuta tee kuin purat? Purettujen silmukoiden laskemisen lopetin jonnekin 15 000 kohdille - ja sen jälkeen tuli vielä aika paljon ärräpäitä. Lanka on Mandarin Petitiä ja se osaltaan aiheutti massiivisia purkutoimia, mokoma läikittyi jatkuvasti erittäin ikävästi. Vähän helpotusta sain, kun aloin neulomaan vuororivit eri keriltä, mutta uskomattomasti läikittymistä meinasi silti tulla koko ajan! Koko on 86/92 cm hoikalle pikkutytölle. Alussa on 270 s kierroksella ja sitten kainaloihin mennessä kavennettiin muutamaan kertaan n. 27 s / kierros. Puikot oli 2 mm ja 2,5 mm pyöröt. Lankaa kului jotain 200g. Helman pitsiin otin mallin Nancy Bushin jostain sukkaohjeesta, mutta mielestäni sama pitsimalli on monessa muussakin kirjassa. Harmillisesti jäi mittaamatta mitat ennen ja jälkeen 40 asteen pesun, sillä kutistumista näytti tapahtuneen jonkin verran. Onneksi olin ottanut tämän huomioon.

Kerran kesällä väsäsin innoissani Laukkua samaiselle tytölle lahjaksi. Into päättyi jännetupintulehdukseen, joka ei yhtään pitänyt siitä että väen väkisin tein laukun loppuun. Malli on omasta päästä, lanka on kauan laatikossa marinoitunutta Violaa ja virkkuukoukku 2 mm tai 2,5 mm. Päivää ennen lahjan paketoimista huomasin kardinaalivirheen, mutta en alkanut sitä korjaamaan, kun kerran se ei käyttöä haitannut mitenkään. Ja oletettavasti käyttäjä ei sitä huomaa. Eipä muuten huomannut eräs tätikään, joka laukkua kyllä muuten huolella katseli :)

Toissaviikolla vierähti kokonainen viikko etten tehnyt mitään käsitöitä. En yksinkertaisesti ehtinyt ja jaksanut. Mies oli arkiviikon työmatkalla ja kun sain illalla molemmat pojat nukkumaan otin vain kirjan kainaloon ja kömmin sänkyyn. Joonaksella oli samaisella viikolla korvatulehdus, niin yötkin oli tavanomaista risaisempia. Viime viikon lopulla sainkin sitten kerättyä sen verran energiaa, että tein Jaakolle suorat housut synttärisumaa silmälläpitäen. Kaava on Ottobresta. Kaava on äärimmäisen yksinkertainen, kun se on trikoohousujen kaava, mutta laittamalla takataskun ja eteen laskoksia ja valevetoketjun tulos on mielestäni sangen onnistunut. Ja kunnon prässit viimeistelivät tuloksen. Lahkeet olisivat saaneet olla vähän leveämmät, mutta nytpähän tiedän senkin. Parasta on, että housut ovat kierrätyshousut - kangas on näet omista vanhoista suorista housuistani. Niitä taas olisi pitänyt retusoida niin paljon nykyisiin mittoihin sopiviksi, että en viitsinyt moiseen ryhtyä. Aikaa taisi mennä tunnin verran sitten kun olin päättänyt, että mistä kohdasta olisi parasta housuja alkaa leikkelemään.

Yöllä ei kannattaisi koskaan kuvata, ainakaan mustaa.

Puikoille on päässyt jo yksi joululahjakin, mutta siitä sitten myöhemmin :)

Onko kaikki muut saaneet jo IK:n? Tilasin sen kuukausia sitten ja huomasin viime viikolla että kovin moni oli jo omansa saanut. Mihinkähän minun on jäänyt??