tiistaina, syyskuuta 22, 2009

Ompeluhommia

Kiitos kommenteista! Tänään juuri fysioterapeuttini totesi, että olen paljon paremmassa jamassa kuin kesällä ja nyt ei enää tarvitse käydä jatkuvasti fysioterapiassa, sillä käsiä ei enää juurikaan särje ja puutuminenkin on ollut vähäistä. Koti- ja töissä taukojumppaa vaan riittävästi joka päivä ja vähän käsitöitä ihan niin kuin tähänkin asti, niin saadaan vaivat pysymään kurissa. Ja aina, joka asiaa tehdessä pitäisi muistaa olla hyvässä asennossa. Töihin sain keskihiiren käyttööni (sitä kutsutaan myös mummohiireksi) ja se on helpottanut oireita merkittävästi. Asennolla on siis oikeasti väliä. Tiettyjä rajoitteita on kuitenkin edelleen kuten se, että osa liikuntaliikkeistä (esim. vipunostot, perus vatsalihakset jne) on kiellettyjä, mutta minulla on sitten ihan omat ohjeet miten pitää joku liike tehdä. Hyvä hyvä, sillä minullahan oli alkuun kävelyä lukuunottamatta täydellinen liikuntakielto, kun oli hermot niin ärsyyntyneet. Kyllä tämä tästä lutviutuu :)

Sitten siihen oikeaan aiheeseen.

Saimme kesällä kutsun häihin ja niihin halusin laittaa mekon päälle. Juhlien lähetyessä totesin, että vanhalla mustalla mekolla voisi mennä, mutta sitä pitäisi vähän retusoida tai siis pienentää vähän sivusaumoista ja laittaa helmaa jne. Niinpä aloin sitten pari viikkoa sitten erään sunnuntaipäivän ratoksi ompelemaan itselleni mekkoa jonkun vuosikerta SK:n kaavoilla, kun siinä oli valmiina kaava mitoitettu 160 cm:lle.

Aamulla aloitin ja illalla mekko oli vetoketjua ja helmakäännöstä vaille valmis. Puku on vuoria myöten silkkiä, koska en malttanut odottaa että pääsisin ostamaan sopivaa vuorikangasta ja silkkiä oli tarpeeksi vuoriinkin. Kaavoja piti aikalailla muokata, sillä kun harsin vuorikappaleet yhteen ja sovitin pukua, niin totesin sen olevan ihan liian suuri. Sama ilmiö on ollut monta kertaa ennenkin SK:n kaavojen kanssa... Modan ja Burdan kaavoja ei yleensä ole näin radikaalisti tarvinnut muuttaa, jotain hienosäätöä niihinkin. Ohjeista täytyy murista sen verran, että kun kiltisti seurasin ompeluohjeita järjestyksineen kaikkineen, niin huomasin monessa kohdassa, että toisella ompelujärjestyksellä olisi päässyt paljon helpommalla ja tulos olisi ollut vielä siistiimpää. Nyt piti tehdä helppoja asioita ihan väärässä järjestyksessä ja vaikeasti. Höh.




Hintaa ei tälle paljon tullut, sillä minun kontolleni jäi vain pieni pätkä pitsiä ja piilovetoketju. Silkin olen saanut aikaa sitten siskoltani Thaimaan matkan tuliaisena. Toinen, vähän paksumpi silkki odottaa kaapissa :) Siitä ajattelin vääntää halterneck tyyppisen korsetin liivinluineen/rigilene nauhoineen kaikkineen kun en ole moista ikinä ommellut. Ja hameeksi laaja hame. Tai sitten jakku tai jotain.

Ihan hyvin tällä passasi häihin mennä, kirkossa ja hääpaikalla oli vielä huivi harteilla. Seuraavan kerran kun ompelen silkkiä, niin täytyy muistaa, että kannattaa huolitella ensin kaikki reunat vaikka saumuilla. Onneksi oli varaa saumoissa, muuten olisi voinut tulla hiki, kun muutaman kerran pukua sovitettuani oli iso osa saumavaroista kadonnut eli purkautunut.

Ja juu, tämä menee vähäisten käsitöiden kastiin, kun tällaisia pukuompeluksia tulee tehtyä kovin harvoin.

2 Comments:

Blogger Mari said...

Ihana puku! :)

4:07 ip.  
Blogger Inkeri said...

Upea asu.

6:26 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home