Miten se on aina niin, että kun jotain tapahtuu niin sitten tapahtuu vielä lisää ja lisää ja lisää..?
Esimerkki elämästäni: Sain tietää, että äitini sairastaa keuhkosyöpää. Edelleen on epäselvää, että kuinka laajasti se on levinnyt. Äitini on kuitenkin hyvin huonossa kunnossa, joten mieliala sen suhteen ei ole mitenkään korkealla. No tämän lisäksi minua pyydettiin toiseen työpaikkaan. En siis itse sitä hakenut, mutta konsernin sisällä sopivaa ihmmistä haettiin ja minua siihen sitten haastateltiin. Olin tietty imarreltu, mutta Jaakobin painia piti pari yötä harrastaa ja val-vo-a, kun mietin, että mitä teen. No mielenkiintoisempi työ (vaikka edellinenkin oli) ja vähän lisää palkkaa, niin pitihän se uusi valita :) Sitten lisäksi rakkaalla lapsellamme on ollut tässä korvatulehdus, joka on parantumassa ja ensi viikolla olisi putkitus. Ja jottei tylsäksi kävisi niin hänelle on tullut 2 viikon sisään ainakin 4 hammasta ellei 5:kin. Niistä yksi tulee sellaiseen väliin, johon emme edes kuvittelleet tulevan hammasta! Siis ylös tuli monta kuukautta sitten ensimmäset 2 ylähammasta ja sitten tuli toiset 2 ylähammasta. Tämän ensiksi tulleen 1 ylähampaan ja toiseksi tulleen 1 ylähampaan välissä on ollut pieni kolo. No nyt siihen on tullut hammas!! Piti sitten oikein tutkia rakkaan miehen hampaita ja kas, hänelläkin toinen "kulmahammas" vaikuttaa enemmän tavalliselta talttahampaalta kuin kulmahampaalta.
Kaikesta huolimatta olen saanut jotain tehtyä. Kas tässä.
Maalasin tällaisen kynttilänalusen. Siihen tulee vielä kultaa tai jotain muuta, todennäköisesti.
Jaakon serkku-pojalle lapaset. Ovat noin kokoa 86 cm. Lanka taisi olla Jannea ja puikot 4. En ole ikinä tehnyt noin paksuilla puikoilla lapasia ja kyllä tulivat nopeasti. Aikaa meni 1 elokuva. En kyllä enää muista mikä.
Jaakko on tainnut tulla äitiinsä, kun hän tykkää leipomisesta :)) Vaarallisen näköisesti tuo haarukka tuossa kädessä ja tässä pitäisikin olla ääniraita, sillä tässä kohden äiti sanoo, että "Jaakko käännä haarukka oikein päin" ja lopputelma oli, että äiti sai sen haarukan käsiinsä eikä enää sitä lapselleen antanut...
Ja tässä sitten ne tuotokset. Jaakko maistoi taikinaa, mutta ei tykännyt yhtään. Hassu juttu sekin, että näistä vain nuo äidin tekemät ässät kelpaavat, Jaakon itsensä valmistamat (tosin äidin hienoisella avustuksella) haarukkapikkuleivät eivät maistuneet. Ne menivätkin sitten äitin ja isin suihin pikavauhtia...
Nämä ovat tuomisia Tampereen kädentaidot messuilta, jotka oli viime viikonloppuna. Ruusupuiset puikot kokoa 3,5, kahdet Addin 50 cm pyöröt kokoa 2,5 ja 3, Pirtin kehräämön hahtuvaa ja pari kirjaa Hobboksista. Olivat tarjouksessa. Muuten kuvassa on Jaakko, joka tekee palapeliä. Se on nyt POP.
Edit: muokkasin vähän tuota taustaa armaan avustuksella
Uusi saumuri ... 
Ensimmäinen työ uudella saumurilla, perus collegeasu. Meni pitkään, että sai lankojen säädöt kohdalleen.
