Käsitöitä nämäkin

Tänään armaalla miehellä on syntymäpäivä. Sitä juhlittiin sukulaisten kanssa jo viime viikonloppuna ja tänään työkavereille piti viedä pullaa. Olisin tehnyt sveitsiläistä porkkanakakkua, mutta kun kuulin, että miehen työpaikalla on porkkana-, sitrushedelmä-, manteli- ja pähkinäallergikkoja niin luovuin suunnitelmasta. Siihen kakkuun kun olisi tullut noita kaikkia. Saivat sitten tavallista kanelisaksipitkoa (se on tässä vasta menossa uuniin).


Muuten tänne kuuluu väsymystä, joka on taas välillä ihan tajutonta, joten huomenna marssin työpaikan terkkati-tätiä moikkaamaan. Oma osansa silläkin, että äidin tilanne ahdistaa välillä minua melkoisesti. Iloista on taas se, että viime viikolla ja viikonloppuna olen ollut aistivinani potkuja. Eilen ja tänään on tuntunut välillä tosiaan siltä, että joku koputtelee masussa enemmänkin. Kiva tunne pitkästä aikaa. Senkin tiedän, että tulevaisuudessa tulee olemaan aikoja, jolloin en niin iloitse vaan pikemminkin parkaisen napakoista potkuista kylkiluihin..

Jaakosta on tullut oikea papupata: lyhyitä lauseita yhdistämällä hän saa jo vaikka mitä kerrotuksi ja papatus on jatkuvaa :) Tämän päivän kohokohta Jaakolle taisi olla, kun hänelle ostettiin nahkaiset kävelykengät (ohuet kevätkengät), kun laivalla ei viitsi talvikengillä kulkea. Ja ovatpahan sitten valmiiksi kun kevät koittaa. No niin, voi siis sitä riemua kun hänelle ostettiin UUDET KENGÄT. Ovathan ne tähänkin mennessä ostettu uusina kaupasta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun Jaakko a) mielellään kokeili kenkiä, b) ihastui niihin välittömästi. Yleensä se ihastuminen on tullut vasta vähän myöhemmin kuin kaupassa. Ehkä onnistuimme olemaan riittävän nopeita kokeiluissa. Mene ja tiedä. Kenkien ihanuudesta kertoo sekin jotain, että illalla olisi pitänyt päästä nukkumaan uudet kengät jalassa. Voi surku, kun se pieneltä kiellettiin.

Hamsterikuun saldoksi minulla jäi 3 sukat + selätetyt ufo sukat. Olen tyytyväinen.

Lisää sukkia

Olen saanut kahdet sukat valmiiksi. Ensin nämä hamsterisukat.

Lankana 7-veljestä, puikot 3,25 ruusupuiset Suzannet, jalkaterän pituus on noin 19 cm, kantapäänä ranskalainen kantapää ja grammoja kulutettu 55 g. Malli oma. Tein lyhyet varret kun kuvittelin että lanka loppuu, mutta sitä jäikin ikävä nyssykkä.

Ja sitten nämä toiset, joista aion hamsterikisassa pyytää vähän säälipisteitä. Nämä ovat meinaan UFOT ja jollei kuvasta huomaa, että nämä ovat minulle 10 numeroa liian suuret, niin kerrottakoon että nämä ovat miesten sukat kokoa 45.

Joskus reipas vuosi sitten aloin näitä tekemään ja kun tuli kevät ja kesä niin eihän niitä tarvinnut. Syksyllä kaivelin nämä esille, mutta kovin hi-taaaaas-ti kerroksia on tullut. Päätin tehdä nämä valmiiksi, että tulevalla omistajallansa olisi edes hienoinen mahdollisuus käyttää niitä tänä talvena. Jotain tekemisen puisevuudesta kertoo se, että kun aloitin tekemään kärkikavennuksia, niin en saanut aikaiseksi tehdä noin 10 kerrosta vaikka monena aamuna ja iltapäivänä olisi työmatkoilla ollut hyvää aikaa. Tänään vihdoin kiskaisin ja tein ne kavennukset! Hyvä minä.

Tekniset tiedot: Lankana 7-veljestä, puikot 3 Addit, kantapäänä tavallinen (saksalainen) kantapää vahvistettuna ja grammoja kulutettu 145 g. Malli oma. Vaikkei näitä oikeastaan hamsterisaldoon voikaan kirjata.

Lisäksi olen lahjoittanut Jaakon päiväkotiin 480g jämälankoja, lähinnä tekokuituja joista en pidä. Ja olen saanut arviolta 5g ruskeata villalankaa työkaverilta, koska minulla ei ollut yhtään tumman ruskeaa lankaa ja tarvitsin sitä kipeästi huovutetun pannulapun viimeistelemiseen. Tänään kävin kyllä lankakaupassa, mutta pidin näppini visusti irti langoista. Niiden sijaan ostin pienen palettiveitsen. Niin siinä lankakaupassa myydään siis myös taiteilijatarvikkeita. Mutta siellä ei myydä bambu-puikkoja vaikka olen niitä useampaan otteeseen kysellyt. Pitää varmaan ostaa niitäkin sieltä Stickbutikenista.. :)

Ai niin. Pakko tunnustaa, että se karkkilakko kesti peräti viikon. Sitten yhtä työjuttua tehdessä oli pakko saada salmiakkia.

Huokaus

Olen sairaslomalla jälleen. Tämä on kolmas kerta puolentoista kuukauden sisään. No ainakin olen taas saanut nukuttua univelkoja pois. Niitä onkin kertynyt, kun Jaakko on myös ollut toista viikkoa kipeänä: Ensin hän sai jälkitaudin MPR-rokotteesta (tämä oli odotettavissa), mutta siihen päälle tuli sitten kunnon virus-infulenssa. Ei paljoa enää viime viikonloppuna naurattanut, kun oli niin tajuttoman väsynyt olo. Jaakolla on sellainen tapa ollut ihan pienestä pitäen, että jos johonkin sattuu tai harmittaa, niin sitä itketään pitkään, hartaasti ja KOVAA, myös yöllä. Yritä siinä nyt sitten nukkua vaikka kuinka vuorottelisi kantamisessa ja heijaamisessa. Tämän tavallista rajumman flunssan seurauksena Jaakolle tuli myös korvatulehdus, ensimmäinen sitten putkien laiton. Silti näytti korviin sattuvan, vaikka möhnät vuosivatkin korvista pois. Kun viikonloppu ja alkuviikko hypittiin lääkäreissä, niin Jaakon lapasetkin saivat vähän vauhtia. Odotushuoneissa jouduttiin meinaan odottelemaan tovi jos toinenkin.


Edesta ja takaa Austerman Stepistä ohuet aluslapaset. Malli oma, vaikutteita otin kyllä Knitting vintage socks kirjasta. Lähinnä siis tuo 8 krs 2o 2n, sitten 1 tai 2 krs o ja sitten 2n, 2o. Puikot oli 2,5. Mukavan miedosti raidoittuvaa lankaa, pelkäsin jo että näistä tulee ihan kummalliset. Nämä aloitin jo tammikuun puolella joten en aio lukea niitä hamsteritöihin mukaan enkä pyytää mitään extrapisteitä. Helmikuun töillä mennään :)

Josta tuli mieleeni. Nämä vähän vähensivät helmikuun neulonta-aikaa, mutta teki mieli ommella jotain Jaakolle. (Joo joo se oma ylöosani sinne oopperaan on edelleen kaavavaiheessa. Mutta kun huomasin, että minulle menee yksi perus musta jakku päälle ihan ok ja yksi turkoosi neulejakku, niin mikäs hätä minulla on? Säästyy silkki vaikka mekoksi...)

Tuloksena syntyi kalapuku kokoa 86-92. Kaavat paitaan otin niin, että nappasin lähimmän Jaakon paidan ja siitä vähän mittailin. Housujen kaavat ovat jostain vanhasta Ottebresta tosin rankasti muutettuina. Oikeasti kaikki tikkaukset ovat vaaleanvihreitä ja "aallot" ovat hohtavaa vaaleansini-tummansinikirjavaa metallilankaa.

Ainakin rakas lapsi tuntui pitävän uusista vaatteistaan. Voi riemua kun lahkeestakin löytyi kaloja! Taidan ostaa lisää noita metallilankoja, kun ainakin tuolla langalla oli tosi kiva ommella.

Ai niin. Olen minä jotain hamsterijuttujakin saanut tehtyä. Saldo on kahdet sukat jämälangoista ja ranskalaista kantapäätä olen harjoitellut. Näistä kuvat ja grammat kunhan jaksan. Tänään oli lääkärineuvolassa kaikki hyvin. Maha-asukin syke tikutti 150 ja oli kiva kuulla sitä ensimmäisen kerran. (Ekalla neuvolakerralla ei edes yritetty kuunnella.) Aamuisin kun on tyhjä vatsa ja makaa selällään niin kyllä pystyy hyvin tarkkaan näyttämään, että missä nyt möngitään. Kiloja on siunaantunut alle 1kg tähän mennessä ja nyt siis 16 viikko menossa. Hui, pianhan on jo puoliväli!