Kävelyä, kakkua ja keikistelyä

Johan on tullut pitkä tauko tähän kirjoitteluun. Tässä välissä Jaakko on oppinut kävelemään hyvin, haluaa "syödä" itse ja juo nokkamukista tosi hienosti. Meillä ei siis enää tuttipulloa käytetä ollenkaan. Ja keskiviikkona 3.5 oli Jaakon 1v synttärit! Niitä tosin juhlittiin jo edellisenä viikonloppuna, ja mukavaa oli. Kakku ei maistunut pikku-herralle, mutta kanelipulla sitäkin paremmin :) Isänsä poika! Kaikille muille kyllä kakku maittoi.

Käsityörintamalle ei kuulu oikein mitään. Oman neuletakkini toista etukappaletta olen aloitellut, mutta ei oikein nyt nappaa. Taitaa olla syynä se, että kun on kevät ja ulkona ihanaa, niin tahtoisi olla vain ulkona ja puslata vaikka mitä. Kevään huono puoli on se, että Jaakon kanssa piti käydä tänään lääkärissä, kun ilmeisesti on allerginen ainakin koivun siitepölylle. Nokka vuotaa, yskii, aivastelee ja pepussa on ihottumaa. Toivon totisesti, että antihistamini auttaa. Ja onpa tuo mieskin alkanut oireilemaan. Voi nökö.

Ompelupuolella Jaakolle on tulossa sammarit, mutta nekin odottavat ompelijaansa samoin kuin ulkoiluhousut. Niihin tosin ei ole vielä kangasta kaapin kätköissä. Illat vain menevät niin hurjan nopeasti ja sitten kun on vähän omaa aikaa Jaakon nukahdettua, niin on niiiiin paljon kaikkea tekemistä, kodin hoidosta alkaen....ja sitten jos ei ole niin ei vaan huvita. Vähän olen kummastellut itsekseni sitä, että junassa, matkalla töistä kotiin, ei tule tehtyä mitään, mutta ehkä se on niin, että kaipaa sitä hetken "omissa oloissa" olemista, että taas kotona jaksaa. Tavallaan siinä on aikaa latautua työroolista äidiksi.

Tässä Jaakko oli päättänyt kokeilla lautasta hatuksi..ei muuten, mutta kun siinä oli puuroa jonkin verran enkä ehtinyt tapahtumaa estää. Oli naurussa pitelemistä eikä siinä sitten lopulta edes onnistunut. Oli se niin huvittavaa.

Puuroa päässä, otsassa, poskilla, käsissä, lusikassa, lautasella, pöydässä, lattialla,vaatteilla. Tällä kertaa ei sentään seinissä...